Mauran ääni

Hei, esittelenpä itseni: nimeni on Maura. Jokin aika sitten tutustuit äitiini Annaan ja luit hänen erbazzoncineistaan. Et kuitenkaan vielä tiedä, että nykyään hän käyttää niihin kasviksia, joita mieheni kasvattaa kasvimaallamme. Minun tarinani on silti hieman erilainen kuin hänen: olen aina työskennellyt kirjanpitäjänä, ja mennessäni naimisiin en oikeastaan osannut tehdä keittiössä mitään. Eräänä päivänä pyysin äitiäni opettamaan minulle kolme tai neljä lempireseptiäni, ja kirjoitin ne vuoden 1980 kalenteriin, joka minulla on yhä tallella.

Meidän reseptimme ovat todella omiamme. Kun puhumme "lihapullista", tarkoitamme nimenomaan "Anna-mummon lihapullia", siitä ei ole epäilystäkään. Yksi lasten suosikkiresepteistä on epäilemättä minestra imperiale (keisarillinen keitto), joka valmistetaan Parmigiano Reggianosta, kananmunista ja jauhoista. Keittoon tuleva pasta muistuttaa noin puolen senttimetrin paksuista munakasta, jossa on ripaus suolaa. Jotkut lisäävät myös jauhettua muskottipähkinää, mutta minusta lapset eivät yleensä pidä siitä. Pastaa paistetaan kuumassa uunissa noin kymmenen minuuttia, kunnes se on kullanväristä, minkä jälkeen sen annetaan jäähtyä ja se leikataan pieniksi kuutioiksi. Se oli täydellinen ruoka juhliin ja häihin ja myös kätevä, sillä sen saattoi valmistaa pari päivää etukäteen. Kaksi ruokalusikallista kullekin lautaselle, hieman kuumaa lientä, ja ruokaa riitti vaikka viidellekymmenelle hengelle.

Kylminä talvikuukausina minestra imperiale on pöytämme todellinen suosikki. Olen hyvin onnekas, sillä naapurini on maanviljelijä ja hänellä on viisikymmentä kanaa. Kolmen päivän välein hänellä on niin paljon kananmunia, että hän ystävällisesti jakaa niitä koko naapurustolle. Keväällä ja kesällä käytän osan kananmunista valmistaakseni kerralla useita annoksia keittoon tulevaa pastaa, jonka pakastan talveksi.

Kun valmistan perheemme reseptejä, äitini sanoo: "Olet todella taitava, kymmenen, jopa sata kertaa taitavampi kuin minä", mutta en usko häntä, sillä hän on aina ollut keittiössä taiteilija. Vielä muutama kuukausi sitten hän pystyi kaulimaan kotitekoisen pastataikinan käsin ohuen ohueksi. Katselin sitä valoa vasten ja ihmettelin, miten hän onnistui siinä. Minä osaan juuri ja juuri tehdä gnoccheja (joissa muutama reikä taikinassa ei haittaa), mutta cappelletti-pastan taikina on kaulittava nopeasti, jotta se ei kuivu, sillä kuivuminen vaikeuttaisi cappellettien sulkemista. Hän teki sen vaivattomasti. Sitten me, hänen tyttärensä, neljä sisarusta, asetuimme pöydän ympärille, ja ennen pitkää… meillä oli tarpeeksi cappelletti-pastaa kaikille!

Nykyään käytämme pastakonetta, mutta onneksi meillä on yhä niitä hetkiä, jolloin olemme kaikki yhdessä keittiössä. Aloitamme jo marraskuussa. Valitsemme lauantain, sunnuntain tai vain aamupäivän, jolloin meillä ei ole muita menoja, ja ryhdymme valmistelemaan jouluaattoa. Nyt meitä on jo melkoinen joukko, lähes kolmekymmentä: kaikki menevät Chiaran luo illalliselle, sillä hänellä on suurin talo. Meillä tulee aina olemaan omat reseptimme, ja niin myös lapsillamme, sillä Anna-mummo kirjoitti ne kaikki heille kirjaan.

Jotkut siirtävät sormuksen tai kellon sukupolvelta toiselle, toiset taas maalaavat perheensä historian tai kirjoittavat sen kirjaan. Me kerromme omamme reseptiemme kautta – ruokien, jotka ovat olleet mukanamme niin juhlahetkinä kuin vaikeinakin aikoina. Nämä ruoat ovat kuulleet meidän nauravan, ehkä riitelevänkin ja juttelevan niitä näitä. Kuten alussa sanoin, nämä reseptit ovat todella omiamme, ja vaalimme niitä kuin kaikkein rakkaimpia muistojamme.

Mauran resepti: minestra imperiale (keisarillinen keitto)

Ainekset
150g raastettua Parmigiano Reggianoa
150g mannasuurimoita tai jauhoja
100g voita tai margariinia
4 kananmunaa
50g hienoksi pilkottua mortadellaa (valinnainen)
Jauhettua muskottipähkinää (valinnainen)

Valmistus
Sulata voi tai margariini ja sekoita sitten kaikki ainekset keskenään. Voitele vuoka, kaada taikina siihen ja levitä tasaiseksi. Paista keskilämpöisessä uunissa 15-20 minuuttia. Leikkaa pasta pieniksi kuutioiksi ja keitä ne kiehuvan kuumassa liemessä.

 

Tekijät:
Teksti: Carlotta Fiore
Kuva: Diego Rosselli